lauantai 21. heinäkuuta 2012

Ihmeitä tapahtuu..

Sinut on hyväksytty Tampereen yliopistoon....

...joten on aika jälleen aloittaa uusi vaihe elämässä. Minusta ei todella olisi kuulunut tulla yliopisto-opiskelija. Psykologisesti ja sosiologisesti katsoen minun ei olisi pitänyt kyetä tällaiseen poikkeavuuteen. Ja on se ollutkin pitkä tie; mielen uudistumisen prosessi, joka on alkanut murtaa ajatus- ja alintajuntaisia käyttäytymismalleja, jotka ovat kahlinneet minua suurimman osan elämästäni. 

Kenelle kunnia kuuluu tästä? - Jeesukselle. Yksinkertaisesti. Minulla ei olisi koskaan ollut riittävästi tahdonvoimaa, itsekuria, päättäväisyyttä, ymmärrystä tai näkökykyä ponnistaa tällaista muutosta itsessäni. Mutta rukoukseni siitä asti, kun tulin uskoon, on ollut, että Jumala ei antaisi elämäni mennä hukkaan. Että voisin elämäni aikana vielä saavuttaa jotakin merkittävää (mikä on merkittävää, on suhteellista enkä pidä yliopisto-tutkintoa välttämättä merkittävänä). Mitä se on, en tiedä, mutta tiedän, että olen matkalla.

Miksi? - En todellakaan tiedä. Kerron, kun ymmärrän, miksi Jumala lähetti minut yliopistoon. Mutta tiedän, että mitään ei tapahdu elämässäni sattumalta, sillä elämälläni on tarkoitus. Olen sisällä Jumalan suuressa suunnitelmassa ja tapahtukoon Hänen tahtonsa minun elämässäni ja elämäni kautta. Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo (Mark. 9:23). Jos Luoja suo, minusta tulee hallintotieteiden maisteri...sitten joskus :)


11 kommenttia:

pikkukimalainen satu kirjoitti...

Suuresti onnea, ja sinnikkyyttä päämäärän saavuttamiseen :D Voima siihenkin urakkaan tulee onneksi ylhäältä.

Ja loppujen lopuksi - eihän tarvita kuin risti vain, risti vain, olkoon kunniani.

Taivaankansalainen kirjoitti...

Kiitos Satu ♥ Ja todellakin, nythän se urakointi vasta alkaakin. Ja oon kirjoittanut päiväkirjaanikin pahan päivän varalle, että Jumala avasi tämän oven, joten mulla on kaikki voima, itsekuri, ymmärrys ja viisaus tämän suorittamiseen :) Ihan vaan siltä varalta, että jossain vaiheessa saattaa tuntua siltä, että en jaksa yhtään kirjaa enkä yhtään esseetä enkä ymmärrä miks ja mitä ihmettä mä täällä teen.. :)
Olepas siunattu ystäväiseni ♥

pikkukimalainen satu kirjoitti...

Kiitos :) Itse ainakin pääsin monen monituista tympeää kurssia läpi ihan vaan rukoilemalla apua, kun ei vaan jasanut edes lukea aina. Eikä mitään rimanalituksia edes tullut? Onneksi Jeesus auttoi tosi konkreettisesti joka tentissä.

Taivaankansalainen kirjoitti...

Jes! Rohkasevaa kuulla! Mua on vähän se jännittänyt, että miten jaksan fokusoida, kun en todella ole mikään hirveä lukutoukka ja keskittyminen ei ole ihan vahvimpia puolia. Mutta luotan, että Jumala auttaa, ihan kaikessa. Sillä mennään, kohti uusia seikkailuja :)

Nurkkalintu kirjoitti...

Kivoja uutisia täällä! Onnea, onnea! :) ((halirutistus)) ja *virtuaaliruusu*

Runsaasti siunausta, varjelusta ja voimia syksyn uusiin haasteisiin sekä arjen niihin "tavallisiin ja tuttuihin".

Päivitä kuulumisia tänne, kun aikaa ja puhtia riittää.

Extra-halit Jasminille! <3

Nurkkalintu kirjoitti...

Siunausta ja varjelusta! <3

Nurkkalintu kirjoitti...

Siunattua adventtia ja joulun odotusta!

Nurkkis kirjoitti...

Siunausta ja varjelusta vuodelle 2013!

Henna Maria kirjoitti...

Onnittelut opiskelupaikasta! Löysin ensi kertaa blogiisi ja annan sinulle haasteen! Täältä voi käydä hakemassa: http://annaminunollanainen.blogspot.com/2013/02/blogihaaste.html

pau kirjoitti...

Tulin mieleeni yhtäkkiä ja niinpä toivotankin sinulle runsain määrin Jumalan siunausta opiskeluissasi, Johanna!

Hän ei jätä kesken työtään, jonka Hän on sinussa aloittanut, kiitos siitä Jumalalle!

Taivaankansalainen kirjoitti...

Kiitos kaikki ihanaiset kommenteista, terveisistä ja haasteista. Kuten varmasti olette huomanneet, blogi on uinunut jo jonkin aikaa. Vaihdettuani sähköpostiosoitteen, kommenttiviestitkin olivat jääneet huomaamatta :/ Mutta ihanaa, että olette ajatelleet meitä, lämmittää sydäntä ♥
Paljon siunausta ja iloa alkavaan kevääseen! :)