torstai 15. lokakuuta 2009

Elävä usko

Hengissä ollaan! Edellisestä kirjoituksestani onkin vierähtänyt useampi viikko. Syynä tähän on ollut pitkällinen sairastaminen. Olemme Jasminin kanssa poteneet tautia liki 4 viikkoa, Jasmin sitkeää flunssaa ja minä salaperäistä kuumetautia. Nyt olemme kummatkin tytöt antibioottikuurilla, toivotaan, että tervehtyminen alkaa.

Huolimatta siitä, että olemme sairastaneet ja olen ollut fyysisesti kertakaikkisen puhkipoikki väsynyt, henkisesti olen voinut paremmin kuin vuosiin! En voi muuta kuin todeta, että kun olemme heikoilla, olemme vahvoja Herrassa. Jälleen kerran minut on tyhjennetty omasta yrittämisestä ja ponnistelusta. Olen ollut niin väsynyt, että olen ainoastaan jaksanut todeta: Herra, kannathan. Ja Hän totisesti on kantanut. Olen saanut tämän 4 viikon aikana huomata yhä uudestaan ja uudestaan Herran huolenpidon. Naapurit ovat tuoneet minulle ruokaa kotiin, täällä on käyty siivoamassa ja hoitamassa Jasminia. Kauppaostokset ovat tuotu kotiin ja puolestani on rukoiltu. Ilman, että olen kenellekään sen suuremmin vointiani surkutellut. Näitä minä sitten muistelen pahana päivänä.

Kaiken tämän huolenpidon keskellä Jumala on puhunut minulle erityisen paljon uskosta ja epäuskosta ja luottamisesta Häneen kaikessa. Minä olen saanut kokea aika ajoin täysin yliluonnollista uskoa siihen, että kaikki järjestyy. Jotenkin kummasti olen saanut nähdä, kuinka kävelen vetten päällä kohti kirkkautta. Vetten päällä kävelemisellä tarkoitan sitä, että olen mielessäni liidellyt olosuhteideni yli ja nähnyt siihen päivään, jolloin kaikki on taas hyvin. Ja tämä ei ole ollut mitään järkiuskottelua siitä, että tulee päivä, jolloin kuume laskee ja vointi kohenee vaan minä olen sydämessäni nähnyt sen päivän. Olen ollut mielettömän hyvinvoinnin tunteen vallassa, vaikka ulkoapäin katsellessa kaikki on kaaoksessa. Sellaista syvää rauhaa en ole koskaan kokenut elämässäni, mahtavaa!

Tällä kolikolla on kyllä toinenkin puoli, epäusko. Minulla on sellainen aavistus, että Herra on näyttänyt minulle tämän sairauden kautta, mitä epäusko meissä ihmisissä tekee. Nimittäin heti, kun olen alkanut taas tuijottaa olosuhteisiin, epäusko on astunut kuvaan. Se on ollut kuin syöksymistä alas kuiluun, jossa ei näy pohjaa. Turvaverkko häviää ja paniikki ja ahdistus valtaavat mielen. Mitäs, jos minulla onkin joku vakava tauti? Miten Jasminin käy, jos joudun sairaalaan? Mitäs, jos en kykenekään huolehtimaan lapsestani? Ja viimeinen kysymys on aina: Mitäs, jos Jumalaa ei olekaan olemassa? Sielunvihollinen on astunut areenalle. Epäuskon tähden Jumalasta tulee kuollut meille. Epäusko vieraannuttaa meidät Kristuksesta. Epäuskon tähden rukousvastaukset jäävät tulematta. Epäuskon tähden yliluonnollinen alue jää kokematta. Ilman uskoa, Jumala on vain järkeilyä, tietoa ja teoriaa.

Usko on kuitenkin Jumalan lahja. Sitä ei voi ihminen puristaa itsestään tai luoda itseensä lisää. Se on Pyhän Hengen työ. Pyhä Henki tekee uskon eläväksi. Ihmiselle on jätetty vastuu toimia uskon mukaan. Meidän vastuulla on olla kuuliaisia ja etsiä Herran kasvoja. Tähän minä olen saanut tämän 4 viikon aikana vedota. Olen sanonut Herralle: "Minä olen kuuliaisesti, olosuhteistani huolimatta, hakeutunut Sanasi äärelle päivittäin. Minä olen etsinyt lupauksiasi. Mitä nyt aiot Jumala tehdä tälle tilanteelle?" Ja minä olen noussut kuilusta, liitänyt olosuhteideni yläpuolella ja todistanut, kuinka Jumala pitää huolen silloinkin, kun meillä on vaikeaa.

10 kommenttia:

Nurkkalintu kirjoitti...

Voih, toivon todella, että nyt vointinne alkaa kohentua, kun antibiootti rupeaa vaikuttamaan! Ikäviä ja pitkäkestoisia virusinfektioita on liikkeellä joka puolella.

Taivaan Isän omana on turvallista sairastaakin, sillä Hän on koko ajan tilanteiden tasalla.
Rukoilen puolestanne ja pyydän, että viikonloppuna vointinne kohenee.

Sinulla on jälleen hyviä ajatuksia postauksessa.
Jumala on kaikkien olosuhteiden Jumala, Hän tietää jo tulevan.
Kiitämme Häntä kaikesta avusta.
Siunausta viikonloppuun! :-) <3

Taivaankansalainen kirjoitti...

Kiitos Nurkkis!

Teksti ei kyllä näin jälkikäteen luettuna miellyttänyt itseäni kovasti. Huomaan, että ajatukset ovat hieman jäässä. On vaikeaa tuottaa puhettakin tällä hetkellä, jotenkin niin tökki-olo :) Rukoillaan, että sunnuntaihin mennessä ilmaisutaito palaa, sillä olen puhumassa seurakunnassa. Onneksi Pyhään Henkeen voi luottaa, Hän on aina oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja Hänellä on aina oikeat sanat :)
Siunausta sinulle myös!

Nurkkalintu kirjoitti...

Kiitos, Johanna.
Blogitekstien ei tarvitse olla täydellisiä ja viimeisteltyjä.
Tämä on ihan hyvä postaus, tähän hetkeesi kuuluva ajatustesi muistiinpano.
Älä stressaa itseäsi sunnuntain puheella. Päivä kerrallaan.
Kyllä, silloinkin sinulla on antaa oikeat sanat :-)

Marja-Liisa kirjoitti...

Oi Johanna miten taas kirjoitit. Nurkkalintu on oikeassa sinulla on lahjoja tuoda tunteet ja ajtukset paperille toisille nähtäväksi ja rohkaisuksi. Siunausta sinulle ja pikkuisellesi. Jumala teitä runsaasti siunatkoon ja antakoon viikonlopulle voiman.

Taivaankansalainen kirjoitti...

Kiitos Marja ja Nurkkis rohkaisusta!! Tein sunnuntaiksi kauhean määrän muistiinpanoja ja tutkin sanaa. Nyt tunnen kummallista Pyhän Hengen kehotusta jättämään kaikki muistiinpanot kotiin :) Voi minkä työn minä tein ja nyt niitä ei kannatakaan käyttää :D Olisi kannattanut levätä tämäkin aika, mutta täällä minä taas hutkin ja huimin, vaikka minulla on Pyhä Henki yhtälailla nyt kun sunnuntainakin. Naurattaa ihan itseni jälleen. Olkaa ystävät siunattuja ♥

Nurkkalintu kirjoitti...

Ei tekemäsi työ hukkaan ole mennyt, sillä tutkimasi Sana ja muistiinpanot ovat sinussa ja materiaalia tulevia tilanteita varten.
Nyt voit olla levossa ja rentoutua ja rukoilla.
((halit)) teille molemmille siellä!

Marja-Liisa kirjoitti...

Johanna,laitappas minulle sähköpostiin, miten sinä tutkit sanaa sitten kun jaksat/kerkeät.

Lisäksi www.mun-marja.blogspot.com sivulla on myös sinulle kiitokseksi sivussa kukkakori, jonka voit hakea blogiasi ilahduttamaan.

Taivaankansalainen kirjoitti...

Marja, kiitos kukkakorista, en osannut sitä noutaa sivuilleni asti :) Blondi mikä blondi...
Vastailin sähköpostiisi. Siunaukset ♥

Marja-Liisa kirjoitti...

Kukkakorin voit vain kopioidakoneellesi. Sähköpostissasion kutsu.

BamiellaJ kirjoitti...

Johanna,
Sinulle on jotain blogissani !