perjantai 21. lokakuuta 2011

Syksyiset terveiset!

Tik tak, tik tak; aika suorastaan karkaa käsistäni :) Viimeisin päivitykseni näyttäisi olevan noin puoli vuotta sitten, juuri ennen Albanian matkaamme. Erittäin myöhäiset terveiset köyhästä, mutta sydämen valloittavasta Albaniasta. Matkamme oli onnistunut ja ikimuistoinen.

Paljon on ehtinyt tapahtua sen jälkeen. Päätin opinnot Elämä ja Palvelu Raamattukoulussa viime keväänä ja nyt syksyllä aloitin työharjoittelun samaisessa koulussa opintosihteerinä. Kesä oli täynnä odotusta ja uskossa ojentautumista, sillä olin kokenut Jumalan kutsuvan minua työhön tuohon kouluun. Sen toteutumisessa täytyi kuitenkin tapahtua monia ihmeitä ennen kuin oli selvää, että työ todellakin alkaa. Jumala oli uskollinen ja ihmeellisesti sain nähdä jokaikisen rukoukseni käyvän toteen.

Rakastan työtäni! Se on monipuolista ja haastavaa, mielenkiintoista ja dynaamista. Koen olevani todella hyvällä opinpaikalla. Tarvitsen Jumalaa työssäni enemmän kuin koskaan ennen ja pidän siitä. Se tuntuu hyvältä, olla todella tarvitseva Jumalan edessä. Omat motiivit asettuvat oikeille paikoilleen, kun ne joka päivä kyseenalaistetaan :)

Tämän lisäksi omassa paikallisseurakunnassani on tulossa muutoksia. Nykyinen tilamme irtisanotaan ja olemme istuttamassa uutta seurakuntaa (tai osiltaan jatkamassa entistä työtä vain uudessa paikassa) asuinlähiöni keskustaan, joka on yksi Tampereen suurimmista asukasluvultaan. Samalla se on todella haastava ympäristö, mutta olemme saaneet sen vahvasti sydämellemme ja uskon Jumalan ilmestyvän ihmeellisellä tavalla työssämme. Odotan innolla tulevaa!

Jasminin kanssa voimme molemmat oikein hyvin. Jasminilla on menossa oikein mahtipontinen 'Rakastan sua'-kausi :) Hän muistaa kertoa joka päivä ja monta kertaa, kuinka paljon hän rakastaa minua ja kuinka kaunis äiti hänellä on. Tämä ihailu kuuluu hänen ikäisensä kehitysvaiheeseen, josta nautin täysin rinnoin. Niinpä me rakastamme täällä toisiamme päivät pitkät ja toivon, että tämä vaihe kestäisi mahdollisimman kauan...kunnes tulee seuraava murrosvaihe ja uhma :)
Lisäksi nautin siitä, että vihdosta viimein lapseni viihtyy jo myös omissa leikeissään, ilman äidin osallistumista. Toki äitiäkin tarvitaan joka päivä jossakin leikissä, mutta välillä Jasmin viihtyy omissa puuhissaan pitkiäkin aikoja. Sitkeys palkitaan, jee!!

Joten kaikenkaikkiaan, täällä pyyhkii hyvin :) Koulussa alamme valmistelemaan taas lähtöä Viron maalle ja sitä saa muistaa rukouksin jälleen kerran. Lisäksi rukousaiheena on tämä seurakunta-asia.

Siunattua syksyn aikaa kaikille ♥

Tässä vielä joitakin kuvia Albaniasta:








8 kommenttia:

pikkukimalainen Satu kirjoitti...

Kiva kuulla yleiskuulumisia :D Siun asenne on kyllä NIIN kohdillaan tuon työn kanssa! (Voin suorastaan kuulla päässäni ne peruskommentit joita haastavaan työhön "normnaalisti" liittyisi: marinaa ja nurinaa!) Mutta sie se oot kyllä selvästi saanut tuta omista motiiveista jo sen verran, ettei sellaiseen voi enää oikein sortua... siunausta sinne kovasti paljon iin työhön, arkeen kuin srk-kuvioihinkin!

Johanna Laakso kirjoitti...

Kiitos Satu!

Kyllä ne omat motiivit on moneen kertaan tarkistettu ja niitä on viilattu ja niistä on Jumala muistuttanut säännöllisin väliajoin :) Mutta niin sen täytyy olla hengellisessä työssä, muuten ei paukut riitä kovin pitkälle. "Jos minulla ei rakkautta olisi..."; on pakko hakeutua ehtymättömille lähteille ihan joka päivä, sillä ihmisenä se on kyllä jo tullut todettua, että ei minusta ole ketään todella rakastamaan ehdoitta, jollei Jumala sitä minussa vaikuta.
Siunausta sinne teidän arkeen myös ja ai niin: SUPERHYPERONNITTELUT masuasukin johdosta!!! Tervetuloa äidiksi! Se jos jokin on tehtävä, jossa oppii joka päivä itsestään ja ihmisestä ja ihmisyydestä sekä Jumalasta uutta. Paras koulu, missä minä olen ollut :) Onnea!

Nurkkalintu kirjoitti...

8 kk ja 5 pv! Johan tässä odotettiinkin! =)
Kiitän päivitetyistä kuulumisistanne ja toivotan Jumalan runsasta siunausta loppusyksyyn ja ensi yönä alkavaan talviaikaan.

Jasminille extra-halit sinne teidän mahtipontisen rakkauskautenne tunteenilmausten keskelle! <3

Johanna Laakso kirjoitti...

Oho, olipa edellisestä postauksesta kulunut enemmän aikaa kuin luulinkaan. Aika ei tuntunut niin pitkältä..
Kiitos muistamisestasi Nurkkis! Toivotan sinulle myös paljon siunausta loppusyksyyn ja alkavaan talveen. Katsotaan, kuinka meidän tänä talvena käy. Viime talvestahan taidettiin sitten kuitenkin selvitä ihan kunnialla, kovista pakkasista ja pimeydestä huolimatta. Tahdon siunata sinua seuraavan laulun sävelin http://www.youtube.com/watch?v=4sxvzxhZJwg

P.S Jasminin halit on toimitettu perille ♥

Nurkkalintu kirjoitti...

Kiitos, Johanna!
Viime talvena tarvitsin Jumalan apua, että jaksoin. Jumalaan luotan tulevanakin talvena. Tiedän, että niin luotat sinäkin :)

Ihana laulu, kiitos, sen kera on hyvä lähteä nukkumaan.
Hyvää yötä, Jeesus myötä! <3

Nurkkalintu kirjoitti...

Hei! :)
Otin laulun mukaani ja laitoin blogiini.
Siunaavat kiitokset! <3

pau kirjoitti...

Kiva yllätys, että olit kirjoittanut, Johanna, PITKÄSTÄ aikaa :)
Ja hienoa, että tilanteenne vaikuttaa nyt noin hyvältä, myös Jasminin suhteen.

Rukouksin eteenpäin, päivä vain ja hetki kerrallaan!

Johanna Laakso kirjoitti...

Hei Paula!

Rukouksin eteenpäin, näin sen on mentävä. Täällä jo kuumeisesti odotellaan joulua...ja kuumeisesti sanan varsinaisessa merkityksessä, kun Jasmin on vesirokossa :) Mutta varmasti ehtinee parantua jouluun mennessä. Siunattua joulun-aikaa sinulle ja perheellesi myös ♥