Lueskelen tässä tenttiin ja ajattelin kirjoitella pientä tiivistelmää aiheesta Johdanto Uuteen Testamenttiin. Minua auttaa ylöskirjoittaminen ja tuli mieleeni, että miksen samantien postaisi tätä muillekin luettavaksi. Tämä siis todella on vain tiivistelmä, enkä tänä iltana varmasti jaksa lukea ja kirjoittaa koko tentti pakettia, mutta seuraavassa se, mitä tänään jaksan :)
Uuden testamentin keskeisin sanoma on: Jeesuksessa Kristuksessa on pelastus. Se, mitä Vanhassa Testamentissa odotetaan (Messias), paljastuu Uudessa Testamentissa. Testamenttien väliin jää ns. hiljainen ajanjakso (n. 400 vuotta), jota kutsutaan intertestamentaaliseksi jaksoksi. Tänä aikana Jumala ei puhunut kansalleen voimallisesti esim. profetioiden kautta, mutta tähän ajanjaksoon sisältyy paljon historiallisia tapahtumia, jotka ovat hyödyllistä tietää taustana Uuteen Testamenttiin syventyessä.
Intertestamentaalisena aikana juutalainen kansa oli monen suurvallan ahdistamana. V. 586 ekr. viimeisetkin juutalaiset vietiin pakkosiirtolaisuuteen babylonialaisten toimesta. 70 vuoden pakkosiirtolaisuuden jälkeen Persia kukisti babylonialaiset ja antoi juutalaisten palata Jerusalemiin. Osa juutalaisista palasi ja osa jäi eri puolille asumaan, tätä kutsutaan diasporaksi, hajaannukseksi. Kun Aleksanteri Suuri kukisti persialaiset, kreikkalainen kulttuuri alkoi vaikuttamaan lähi-idässä. Aleksanteri Suuren jälkeen tapahtui mm. juutalaisten itsenäisyyssota ja he pysyivät itsenäisinä vuosina 142-63 ekr., jolloin roomalaiset valloittivat Jerusalemin. Herodes Suuri hallitsi Palestiinaa, kun Jeesus Kristus syntyi.
Rooman valta toi mukanaan poliittisen yhteyden, sotilaallisen rauhan ja kaupan ja matkustamisen vapauden. Vallitsi Pax Romana. Roomalaisilla oli erityisen hyvät edellytykset matkustaa, koska heille suotiin erityissuojelu, jota mm. Paavali saattoi hyödyntää ja sillä onkin suuri merkitys evankeliumin leviämiselle Uuden Testamentin aikana.
Aleksanteri Suuren jättämät kulttuuriset vaikutukset jäivät elämään pitkäksi aikaa. Esim. Kreikan kieltä opetettiin koko valtakunnassa ja siitä tuli yleinen kieli ( vrt. englanti tänä päivänä). Kreikan kieli oli erinomainen väline evankeliumin levittämiseen, sillä vaikka Uuden Testamentin kirjat olivat juutalaisten kirjoittamia, ne kirjoitettiin ensin kreikaksi. Myös kreikkalaiset tavat ja tottumukset levisivät laajalle (jokainen kieli sisältää oman ajattelun, UT:n tulkinnan haaste).
Jeesuksen tuloa edeltänyt aika oli paljolti verrattavissa nykyaikaan, jota me elämme. Ihmiset etsivät vastauksia ja ajan uskonnollinen ilmapiiri oli avoin laajalle uskonnolliselle kirjolle. Tarjolla oli idän, Egyptin ja Vähä-Aasian uskontoja, kreikkalaisia mysteeriuskontoja, kultteja ja Rooman valtionuskonto. Ihmiset etsivät vastauksia esim. kysymykseen syyllisyydestä, kuolemanjälkeisestä elämästä ja moraalista.
Testamenttien välisenä aikana tapahtui juutalaisuudessa merkittäviä asioita, jotka valmistivat maailmaa kuulemaan sanoman Jeesuksesta.
Kun juutalaiset eivät enää voineet palvella ja palvoa Jumalaa temppelissä (temppeli oli hajoitettu), he kerääntyivät ryhmiksi keskustelemaan ja saamaan opetuksia kirjoituksista (VT), jotka olivat jumalanpalveluselämän perusta. Näitä ryhmiä kutsuttiin synagogiksi. Synagogien leviäminen tarkoitti myös kirjoitusten leviämistä. Synagoga käytäntö auttoi myös Paavalia levittämään evankeliumia, sillä hän aloitti julistamisen aina synagogasta.
Testamenttien välisenä aikana Egyptissä myös valmistui Vanhan Testamentin kreikannos, Septuaginta, joka auttoi levittämään Vanhan Testamentin opetuksia kaikkialle kreikkaa puhuvaan maailmaan ennen Jeesuksen syntymää.
Uudessa Testamentissa on 27 kirjaa, jotka syntyivät tarpeesta saada julistettu sanoma kirjalliseen muotoon. Alkuseurakunnan ensimmäiseltä 20 vuodelta ei ole säästynyt yhtäkään kirjoitettua tekstiä. Ensimmäisen sukupolven uskovat nojasivat silminnäköjöiden muistiin ja suulliseen todistukseen. Julistusta ei siis aluksi tarvinnut saattaa kirjalliseen muotoon, koska Jeesuksen tavanneita silminnäkijöitä oli paljon ja toiseksi, Jeesuksen uskottiin palaavan hyvin pian. Seurakunnan kasvaessa ja levitessä tarve kirjalliselle materiaalille heräsi. Herran paluu viipyi ja ajan myötä silminnäkijöiden joukko harveni. Muistitieto alkoi muotoutua määrätyiksi, usein toistetuiksi kertomuksiksi, joita alettiin kirjoittaa muistiin. Vuoden 60 jälkeen alkoi esiintyä myös vääriä evankeliumeita, mikä innoitti ainakin Luukkaan ja Johanneksen kirjoittamaan omat evankeliuminsa.
Uuden Testamentin kaanon alkoi muotoutua 100-luvulta lähtien. Neljä evankeliumia kerättiin kokoelmaksi, samoin Paavalin kirjeet ja Luukkaan toinen teos sai nimen Apostolien Teot. Harhaopit pakottivat kristillisen seurakunnan muodostamaan selkeän kaanonin, joka hioutui aina 400-luvulle saakka.
Kirjoituksen kaanoniin hyväksyttiin seuraavasti:
Kirjoittajan piti olla apostoli tai hänet henkilökohtaisesti tunteva henkilö.
Kirjoitusten piti olla opillisesti kirkon tunnustuksen mukainen.
Kirjoitusten piti olla koko kirkon hyväksymä.
Tekstistä tuli käydä ilmi Pyhän Hengen inspiraatio.
No niin, ehkä huomenna jaksan tiivistellä itse kirjat esille. Siunausta kaikille ♥
Uuden testamentin keskeisin sanoma on: Jeesuksessa Kristuksessa on pelastus. Se, mitä Vanhassa Testamentissa odotetaan (Messias), paljastuu Uudessa Testamentissa. Testamenttien väliin jää ns. hiljainen ajanjakso (n. 400 vuotta), jota kutsutaan intertestamentaaliseksi jaksoksi. Tänä aikana Jumala ei puhunut kansalleen voimallisesti esim. profetioiden kautta, mutta tähän ajanjaksoon sisältyy paljon historiallisia tapahtumia, jotka ovat hyödyllistä tietää taustana Uuteen Testamenttiin syventyessä.
Intertestamentaalisena aikana juutalainen kansa oli monen suurvallan ahdistamana. V. 586 ekr. viimeisetkin juutalaiset vietiin pakkosiirtolaisuuteen babylonialaisten toimesta. 70 vuoden pakkosiirtolaisuuden jälkeen Persia kukisti babylonialaiset ja antoi juutalaisten palata Jerusalemiin. Osa juutalaisista palasi ja osa jäi eri puolille asumaan, tätä kutsutaan diasporaksi, hajaannukseksi. Kun Aleksanteri Suuri kukisti persialaiset, kreikkalainen kulttuuri alkoi vaikuttamaan lähi-idässä. Aleksanteri Suuren jälkeen tapahtui mm. juutalaisten itsenäisyyssota ja he pysyivät itsenäisinä vuosina 142-63 ekr., jolloin roomalaiset valloittivat Jerusalemin. Herodes Suuri hallitsi Palestiinaa, kun Jeesus Kristus syntyi.
Rooman valta toi mukanaan poliittisen yhteyden, sotilaallisen rauhan ja kaupan ja matkustamisen vapauden. Vallitsi Pax Romana. Roomalaisilla oli erityisen hyvät edellytykset matkustaa, koska heille suotiin erityissuojelu, jota mm. Paavali saattoi hyödyntää ja sillä onkin suuri merkitys evankeliumin leviämiselle Uuden Testamentin aikana.
Aleksanteri Suuren jättämät kulttuuriset vaikutukset jäivät elämään pitkäksi aikaa. Esim. Kreikan kieltä opetettiin koko valtakunnassa ja siitä tuli yleinen kieli ( vrt. englanti tänä päivänä). Kreikan kieli oli erinomainen väline evankeliumin levittämiseen, sillä vaikka Uuden Testamentin kirjat olivat juutalaisten kirjoittamia, ne kirjoitettiin ensin kreikaksi. Myös kreikkalaiset tavat ja tottumukset levisivät laajalle (jokainen kieli sisältää oman ajattelun, UT:n tulkinnan haaste).
Jeesuksen tuloa edeltänyt aika oli paljolti verrattavissa nykyaikaan, jota me elämme. Ihmiset etsivät vastauksia ja ajan uskonnollinen ilmapiiri oli avoin laajalle uskonnolliselle kirjolle. Tarjolla oli idän, Egyptin ja Vähä-Aasian uskontoja, kreikkalaisia mysteeriuskontoja, kultteja ja Rooman valtionuskonto. Ihmiset etsivät vastauksia esim. kysymykseen syyllisyydestä, kuolemanjälkeisestä elämästä ja moraalista.
Testamenttien välisenä aikana tapahtui juutalaisuudessa merkittäviä asioita, jotka valmistivat maailmaa kuulemaan sanoman Jeesuksesta.
Kun juutalaiset eivät enää voineet palvella ja palvoa Jumalaa temppelissä (temppeli oli hajoitettu), he kerääntyivät ryhmiksi keskustelemaan ja saamaan opetuksia kirjoituksista (VT), jotka olivat jumalanpalveluselämän perusta. Näitä ryhmiä kutsuttiin synagogiksi. Synagogien leviäminen tarkoitti myös kirjoitusten leviämistä. Synagoga käytäntö auttoi myös Paavalia levittämään evankeliumia, sillä hän aloitti julistamisen aina synagogasta.
Testamenttien välisenä aikana Egyptissä myös valmistui Vanhan Testamentin kreikannos, Septuaginta, joka auttoi levittämään Vanhan Testamentin opetuksia kaikkialle kreikkaa puhuvaan maailmaan ennen Jeesuksen syntymää.
Uudessa Testamentissa on 27 kirjaa, jotka syntyivät tarpeesta saada julistettu sanoma kirjalliseen muotoon. Alkuseurakunnan ensimmäiseltä 20 vuodelta ei ole säästynyt yhtäkään kirjoitettua tekstiä. Ensimmäisen sukupolven uskovat nojasivat silminnäköjöiden muistiin ja suulliseen todistukseen. Julistusta ei siis aluksi tarvinnut saattaa kirjalliseen muotoon, koska Jeesuksen tavanneita silminnäkijöitä oli paljon ja toiseksi, Jeesuksen uskottiin palaavan hyvin pian. Seurakunnan kasvaessa ja levitessä tarve kirjalliselle materiaalille heräsi. Herran paluu viipyi ja ajan myötä silminnäkijöiden joukko harveni. Muistitieto alkoi muotoutua määrätyiksi, usein toistetuiksi kertomuksiksi, joita alettiin kirjoittaa muistiin. Vuoden 60 jälkeen alkoi esiintyä myös vääriä evankeliumeita, mikä innoitti ainakin Luukkaan ja Johanneksen kirjoittamaan omat evankeliuminsa.
Uuden Testamentin kaanon alkoi muotoutua 100-luvulta lähtien. Neljä evankeliumia kerättiin kokoelmaksi, samoin Paavalin kirjeet ja Luukkaan toinen teos sai nimen Apostolien Teot. Harhaopit pakottivat kristillisen seurakunnan muodostamaan selkeän kaanonin, joka hioutui aina 400-luvulle saakka.
Kirjoituksen kaanoniin hyväksyttiin seuraavasti:
Kirjoittajan piti olla apostoli tai hänet henkilökohtaisesti tunteva henkilö.
Kirjoitusten piti olla opillisesti kirkon tunnustuksen mukainen.
Kirjoitusten piti olla koko kirkon hyväksymä.
Tekstistä tuli käydä ilmi Pyhän Hengen inspiraatio.
No niin, ehkä huomenna jaksan tiivistellä itse kirjat esille. Siunausta kaikille ♥
2 kommenttia:
Hei Johanna!
Todella kiinnostavaa,minulla on kirja Avain Uuteen ja Vanhaan Testamenttiin.Kävin jo eilen blogissasi lukemassa tekstiäsi, mutta tahdoin tulla tän kirjan kanssa uudelleen.
Alan tutkimaan kirjaani ja käyn lukemassa blogiasi.
En ole vuosiin lukenut tätä,ja nyt tuntui kuin Herra olisi sinun kauttasi puhunut tutkimisen tarpeestani.Tämä blogisi aihe oli iloinen yllätys minulle.
Onko sinulla pian tentti?
Toivon sinulle runsasta Jumalan siunausta,ja kaikkea jaksamista, ja terveisiä suloiselle pienokaisellesi!♥
Hei Kirsti!
Tentti oli tänään ja hyvin meni. Vähemmälläkin pänttäämisellä olisi päässyt kyllä tentistä läpi, mutta katson tätä siltä kantilta, että en opiskele tenttiä varten :) Kiva, että löysit vanhan kirjan hyllystä, se on varmasti aarre Raamatun avautumiseen, ainakin uudella tavalla. Minua itseäni kiehtoo tarinat tekstien takana, historia ja kulttuuriset ja kielelliset vaikutteet todella paljon, joten voit arvata, kuinka mannaa nämä opinnot ovat sielulleni. Nautin suunnattomasti :) Siunausta sinulle Kirsti!
Lähetä kommentti