Lapsukainen vaakatasossa ja hiljaa, joten pänttääminen jatkuu näin...
Filemon:
Paavali oli vangittu Jerusalemissa ja lähetetty lopuksi Roomaan, jossa hän vankilassa ollessaan johdatti isäntänsä luota karanneen orjan, Onesimuksen, uskoon. Paavali tunsi orjan isännän Filemonin, ja lähetti Onesimuksen takaisin 'kotiin' tämän kirjeen kanssa. Kirjeen kirjoittaja on siis Paavali.
Orjat olivat tuohon aikaan yleisiä, niitä arvioitiin olevan jopa 6 miljoonaa Rooman valtakunnassa. Orja oli isäntänsä armoilla ja isännällä oli oikeus surmata karannut orja tai katkaista varastaneen orjan käsi. Onesimus oli rikkonut isäntäänsä vastaan, mutta Paavali vetoaa kirjeessään Filemoniin, jotta tämä voisi ottaa Onesimuksen vastaan anteeksiantavaisella mielellä. Filemonin kirje on siis arkipäivän sovellus siitä, mitä Jeesus opettaa anteeksiannosta evankeliumeissa.
Efesolaiskirje:
Efeso oli merkittävä kauppakeskus ja tuli tutuksi Paavalille, kun hän työskenteli siellä kolme vuotta. Efeson alueelle perustettiin useita seurakuntia ja Paavalin kirje, jonka hän kirjoitti vangittuna ollessaan, oli tarkoitettu Efeson seurakunnille kiertokirjeeksi. Kirje on sanomaltaan jo uskossa pidemmälle ehtineille, ilmeisesti pakanauskoville, ja on opillinen opetuskirje. Efesolaiskirjeen otsikko voisi olla 'Seurakunnan kunnia' ja opettaa, mistä seurakunta on saanut alkunsa ja mikä tulisi olla sen lopullinen päämäärä. Kirjeestä tulee ilmi, millainen hengellinen asema uskovilla on ja antaa myös käytännöllisiä neuvoja arkielämän käytökseen. Kirjeestä tulee esiin: seurakunta Jumalan suunnitelmassa, seurakunta ja Jumalan voima, seurakunta Jumalan asumuksena, seurakunta Jumalan ilmoituksena, Kristuksen lahjat seurakunnalle, seurakunnan normit, seurakunnan käytös ja seurakunnan sodankäynti.
Kolossalaiskirje:
Kolossa sijaitsi lähellä Efesoa ja Paavali oli evankelioinut alueella. Siksi koki vastuulleen puuttua harhaoppeihin, joita Kolossassa oli alkanut esiintyä. Harhaopetuksen mukaan niille, jotka pystyisivät noudattamaan lain vaatimuksia, hyväksyisivät filosofian, johon liittyi enkelien palvontaa ja väärää nöyryyttä tai harrastivat asketismia, oli varattuna erityistä tietoa Jumalasta. Paavali oikaisee kirjeessään vääriä käsityksiä ja opettaa, että Jeesus on täysi Jumala ja Jumalan täydellinen ilmoitus ja Hänellä on keskeinen asema luomisessa ja sovituksessa.
Filippiläiskirje:
Filippi oli Rooman siirtokunta ja alueen tärkein kaupunki. Filippiläisillä oli Rooman kansalaisoikeuden ja oli monien eläkkeellä olevien sotilaiden suosikkikaupunki. Paavali perusti Filippiin seurakunnan toisella lähetysmatkallaan ja oli ensimmäinen kaupunki, johon hän meni Euroopan mantereelle. Paavali kirjoitti tämän kirjeensä todennäköisesti vankeusaikansa loppupuolella, sillä hän näytti odottavan vapautumistaan kirjoitushetkellä. Filippiläiskirje on myös hyvin henkilökohtainen kirje Paavalilta ja kuvaa hänen palvelustehtäväänsä, tavoitteitaan ja arvojaan. Kirjeestä näemme, miten Paavali suhtautui Jeesukseen omana esikuvanaan ja millainen oli hänen luottamuksensa Jumalaan. Evankeliumin lisäksi kirjeen pääteema on ilo. Paavali kehoittaa iloitsemaan kaikissa olosuhteissa ja kirjeestä löytyy myös mahtava Jumalan lupaus, johon saamme tarttua Fil. 4:4-7.
Kyllä se on sillä tavalla, että joudun jättämään loput kirjeet pelkän lukemisen varaan. Täytyy vielä ehtiä vilkaista huomista ryhmätyötä, joka on tarkoitus myös esitellä huomenna. Kylläpäs viikonloppu onkin sitten tervetullut, kun kaikki nämä hommat ovat takanapäin :) Siunausta kaikille ♥
Filemon:
Paavali oli vangittu Jerusalemissa ja lähetetty lopuksi Roomaan, jossa hän vankilassa ollessaan johdatti isäntänsä luota karanneen orjan, Onesimuksen, uskoon. Paavali tunsi orjan isännän Filemonin, ja lähetti Onesimuksen takaisin 'kotiin' tämän kirjeen kanssa. Kirjeen kirjoittaja on siis Paavali.
Orjat olivat tuohon aikaan yleisiä, niitä arvioitiin olevan jopa 6 miljoonaa Rooman valtakunnassa. Orja oli isäntänsä armoilla ja isännällä oli oikeus surmata karannut orja tai katkaista varastaneen orjan käsi. Onesimus oli rikkonut isäntäänsä vastaan, mutta Paavali vetoaa kirjeessään Filemoniin, jotta tämä voisi ottaa Onesimuksen vastaan anteeksiantavaisella mielellä. Filemonin kirje on siis arkipäivän sovellus siitä, mitä Jeesus opettaa anteeksiannosta evankeliumeissa.
Efesolaiskirje:
Efeso oli merkittävä kauppakeskus ja tuli tutuksi Paavalille, kun hän työskenteli siellä kolme vuotta. Efeson alueelle perustettiin useita seurakuntia ja Paavalin kirje, jonka hän kirjoitti vangittuna ollessaan, oli tarkoitettu Efeson seurakunnille kiertokirjeeksi. Kirje on sanomaltaan jo uskossa pidemmälle ehtineille, ilmeisesti pakanauskoville, ja on opillinen opetuskirje. Efesolaiskirjeen otsikko voisi olla 'Seurakunnan kunnia' ja opettaa, mistä seurakunta on saanut alkunsa ja mikä tulisi olla sen lopullinen päämäärä. Kirjeestä tulee ilmi, millainen hengellinen asema uskovilla on ja antaa myös käytännöllisiä neuvoja arkielämän käytökseen. Kirjeestä tulee esiin: seurakunta Jumalan suunnitelmassa, seurakunta ja Jumalan voima, seurakunta Jumalan asumuksena, seurakunta Jumalan ilmoituksena, Kristuksen lahjat seurakunnalle, seurakunnan normit, seurakunnan käytös ja seurakunnan sodankäynti.
Kolossalaiskirje:
Kolossa sijaitsi lähellä Efesoa ja Paavali oli evankelioinut alueella. Siksi koki vastuulleen puuttua harhaoppeihin, joita Kolossassa oli alkanut esiintyä. Harhaopetuksen mukaan niille, jotka pystyisivät noudattamaan lain vaatimuksia, hyväksyisivät filosofian, johon liittyi enkelien palvontaa ja väärää nöyryyttä tai harrastivat asketismia, oli varattuna erityistä tietoa Jumalasta. Paavali oikaisee kirjeessään vääriä käsityksiä ja opettaa, että Jeesus on täysi Jumala ja Jumalan täydellinen ilmoitus ja Hänellä on keskeinen asema luomisessa ja sovituksessa.
Filippiläiskirje:
Filippi oli Rooman siirtokunta ja alueen tärkein kaupunki. Filippiläisillä oli Rooman kansalaisoikeuden ja oli monien eläkkeellä olevien sotilaiden suosikkikaupunki. Paavali perusti Filippiin seurakunnan toisella lähetysmatkallaan ja oli ensimmäinen kaupunki, johon hän meni Euroopan mantereelle. Paavali kirjoitti tämän kirjeensä todennäköisesti vankeusaikansa loppupuolella, sillä hän näytti odottavan vapautumistaan kirjoitushetkellä. Filippiläiskirje on myös hyvin henkilökohtainen kirje Paavalilta ja kuvaa hänen palvelustehtäväänsä, tavoitteitaan ja arvojaan. Kirjeestä näemme, miten Paavali suhtautui Jeesukseen omana esikuvanaan ja millainen oli hänen luottamuksensa Jumalaan. Evankeliumin lisäksi kirjeen pääteema on ilo. Paavali kehoittaa iloitsemaan kaikissa olosuhteissa ja kirjeestä löytyy myös mahtava Jumalan lupaus, johon saamme tarttua Fil. 4:4-7.
Kyllä se on sillä tavalla, että joudun jättämään loput kirjeet pelkän lukemisen varaan. Täytyy vielä ehtiä vilkaista huomista ryhmätyötä, joka on tarkoitus myös esitellä huomenna. Kylläpäs viikonloppu onkin sitten tervetullut, kun kaikki nämä hommat ovat takanapäin :) Siunausta kaikille ♥
2 kommenttia:
Onnea, hyvää muistia ja rukousta mukaan tenttiin! :)
Hyvää yötä, Jeesus myötä! <3
(Kivasti olet koonnut opiskeluaineistoa postauksiksi.)
Kiitos Nurkkis!
Onneksi Herra on siunannut vilkkaalla mielikuvituksella ja olen tässä opiskelun lomassa saanut viettää paljon aikaa Uuden Testamentin kirjoitusten ajassa :) Auttaa kummasti muistamaan.
Siunausta sinulle myös ♥
Lähetä kommentti