sunnuntai 7. maaliskuuta 2010

Vain Rakkauden tähden II

Tämä Rakkaus-asia on alkanut aukenemaan minulle pikkuhiljaa. Kirjoittelen nyt sitä myöten, kun tämä prosessi etenee.

Eli viime kuukausien yksi suurimmista teemoista on ollut omassa elämässäni sen Rakkauden ymmärtäminen, mikä Jumala on. Valtava sydämen kaipuu, joka suorastaan huutaa ilmestystä Rakkaudesta! Miksi minä uskon Jumalaan, mitä minä haluan Häneltä, miksi Hän alunperin ylipäätään loi ihmisen, miksi Hän asetti hyvän ja pahan tiedon puun paratiisiin jne. Kaikki nämä miksi-kysymykset ovat saaneet minut tuntemaan itseni toivottoman tyhjäksi. Onko minulla pisaraakaan todellista rakkautta Herraani kohtaan? Eilen jäin yömyöhään tuijottamaan TV7:lta ohjelmaa, jossa joku mies kuvaili kohtaamisiaan Jeesuksen kanssa ja eräs kohtaaminen puhui niin suoraan minulle, että jos en olisi ollut jo vaakatasossa, olisin kaatunut. Tämä mies oli kohdannut Jeesuksen näyssä ja hän ei oikein tiennyt kuinka hän olisi käyttäytynyt. Hän oli niin täynnä kunnioitusta (jonka Jeesuksen läsnäolo ilmeisesti saa aikaan ihmisessä), ettei tiennyt kuinka päin olisi ollut. Niinpä hän oli heittäytynyt maahan ja tarttunut Jeesusta nilkasta kiinni. Samassa kyynel oli vierähtänyt hänen poskiltaan ja tämä mies näki, kuinka tuo kyynel tippui valtavaan kanjoniin ja katosi näkyvistä. Jeesus oli sanonut: tämän verran sinulla on rakkautta Minua kohtaan.

Tuolle miehelle tapahtunut kohtaaminen selittää täsmälleen sen, millainen olo minulla on ollut omasta suhteestani Jeesukseen. Paremmin sitä ei enää voisi kuvailla!! Kuinka surullista! Kertakaikkisen surullista! Mutta tiedättekö, kun löysin sanat tunteelleni (uskon, että Herra puhui minulle tuon tapauksen kautta), sain aivan käsittämättömän valtavan lohdun sydämelleni! Miten paradoksaalista. Juuri Jeesus on sanonut, ettei minulla ole sinapinsiemenenkään verran rakkautta Häntä kohtaan ja minä koin tulleeni lohdutetuksi! Sillä siinä hetkessä minä ikäänkuin vapauduin rakastamaan. En tiedä miten, enkä osaa sitä kenellekään kuvailla, mutta minä vain rakastan Jeesusta. Siinä hetkessä myös kaikki miksi-kysymykset katosivat, sillä niillä ei yhtäkkiä olekaan mitään merkitystä.

Me emme voi puristaa itse itsestämme rakkautta Jumalaa kohtaan, emme myöskään voi sitä ostaa tai ansaita(hyvillä teoilla). Saamme sen ainoastaan lahjaksi Rakkauden tähden. En tiedä, löytyykö tätä Raamatusta, joten arvioikaa kaikki hengessänne, nämä ovat minun omia kokemuksiani. Mutta jotenkin ajatus siitä, että Jumala vastaa kaikkeen kaipuuseemme, kun me tarvitsemme Häntä (MUTTA MEIDÄN TÄYTYY TARVITA HÄNTÄ). Hän antaa jopa rakkauden itseään kohtaan, kun me sitä tarvitsemme. Mielestäni tämä on tärkeä oivallus silloin, kun todella käy ahtaaksi omassa elämässä ja tuntuu, että elämä on yhtä kärsimystä ja kitkuttelua, ja usko alkaa käydä vähiin. Me voimme kääntyä Hänen puoleensa ja pyytää, mitä tarvitsemme! Mutta huomaa, meidän täytyy kääntyä ja tarvita. Hän ei tule ihmisen luokse, joka ei tarvitse Häntä!

Jos sinulla on selittämätön tyhjä olo sisälläsi, jos sydämesi kaipaa jotakin, mutta et oikein osaa sitä sanoiksi pukea, rukoile Jumalaa vastaamaan kaipuuseesi. Yksin Hän voi vastata huutavaan tyhjyyteemme, yksin Hän tietää ja tuntee meidät paremmin kuin kukaan muu tai edes me itse. Vaikka et olisi uskossa, voit pyytää Jeesusta tulemaan tilanteeseesi ja pyydä, että Hän vastaa sinulle! Mikä tahansa sinun ongelmasi on, Hänellä on vastaus. Mikä tahansa kaipuu sydämessäsi kalvaa, Hän tuntee sen ja Hän osaa täyttää sen tavalla, jolla sinä itse et koskaan pysty vastaamaan itsellesi. Meidän voimavaramme ihmisinä ovat rajalliset, mutta JUMALALLA EI OLE RAJOJA! Hänen Rakkautensa on rajaton! Hän on Kaikkivoipa Suuri Jumala.

Kuuntele tämä seuraava laulu ja pysähdy hetkeksi rukoilemaan, olit uskossa tai et. Pyydä Jeesusta elämääsi, kysy Häneltä, voisiko Hän auttaa jopa sinun tilanteessasi, olisiko mahdollista tuntea itsensä tärkeäksi ja rakastetuksi kokonaisvaltaisesti, olisiko mahdollista voida hyvin kaiken kaaoksen keskellä. Rukoile ilmestystä itsellesi Rakkaudesta ilman ehtoja, ilman rajoja. Pyydä ilmestystä sinun elämääsi, sinun sydämellesi! Älä tyydy siihen, että kaikilla muilla näyttäisi menevän hyvin. Halua kokea itse, miltä tuntuu olla yhteydessä Jumalaan! Se on mahdollista.

Ensi kerralla kirjoitan siitä, millaista ilmestystä olen saanut Taivaasta :)
Siunausta kaikille ♥

5 kommenttia:

pau kirjoitti...

Hei Johanna.
Huomasitko, että olemme kirjoittaneet melkein samaan aikaan samasta asiasta, samasta ohjelmasta myös :O
Se olkoon vahvistuksena meille molemmille siitä, että Pyhä Henki liikkuu yllämme, ja tahtoo sanoa jotakin, opettaa jotakin.

Jäädään siis kuuntelemaan!
Siunauksin!!

Johanna Laakso kirjoitti...

Paula!
Hei. En ollut huomannut tekstiäsi, minulle oli päivittynyt tuo uusi lukuelämys, joten en ollut huomannut uutta tekstiäsi ajankohtaista-osiossa :) Kävin sen nyt lukemassa. Rohkaiseva yhteensattuma! Tuo kyseinen ohjelma oli hyvin mielenkiintoinen. Niitä taisi tulla kaksi peräkkäin samantyylisiä ohjelmia. Toinen rajakokemuksista ja toinen taivaskokemuksista. Katsoin kummatkin. Mutta jälkimmäinen meni osittain ohi, kun keskustelin Herran kanssa :)
Kyllä minä koen, että Pyhän Hengen voimallinen työ on käynnissä vahvistaa Jeesuksen omia tuleviin. Ja nyt tosiaan viime viikkoina olen (sattumalta?) törmännyt jatkuvasti samankaltaisiin ajatuksiin ja kokemuksiin Herran kanssa kuin omanikin. Että enpä tiedä, voiko tässä tosiaan sattumista enää puhua. Nyt alkaa tapahtua.
Siunausta Paula ja jaksamista arkeen ja toivottavasti parannut pian ♥ Olen myös samassa taudissa :( En kehtaa kohta enää mennä lääkäriin valittamaan poskiontelojani kun olemme tämän syksyn ja talven aikana siellä rampanneet Jasminin kanssa jatkuvasti. Tulee sellainen olo, että kohta kukaan ei enää usko, että joku voi sairastaa noin paljon...
No, päivä kerrallaan. Siu ♥

pau kirjoitti...

Ymmärrän ajatuksesi sairastamisesta: arvaa, onko minulla sellainen olo! Mutta kun aarteet alkavat kerääntyä, niin minkäs sille voi ;)
Siunausta ja iloa Herrassa: kaikki me voimme Hänessä, joka meitä vahvistaa!

pau kirjoitti...

Huomenta, Johanna!
Herra on meidän Paimenemme tänäänkin. Hänessä meillä on lepo ja suoja, viimat ja myrskyt saamme viettää hänen suojassaan.

On suloista, kun Herra on alkanut virvoittaa ja elvyttää Henkeään omissaan. Jospa herätyksen kohina jo pian kuuluu! Näkyisikö missään edes pientä pilveä? Kun näkyy, sade on pian yllämme.

Iloiten uuteen päivään Jeesuksen seurassa. Siunausta, Johanna kuten Jasmin myös :D

Johanna Laakso kirjoitti...

Paula!
On mahtavaa saada olla osallisena virvoittavan Hengen läsnäolossa sekä nähdä toisien kokevan samaa! Rukoilemme Elian tavoin sadetta, olisiko niin, että ensipisarat tippuvat jo maahan...?

Tänään on ollut vilkas päivä meillä. Kävin myös hammaslääkärissä paikkauttamassa pienen reiän ja kyllä siinä tuolissa on hankala tuntea oloaan levolliseksi ja rauhalliseksi :) Jännitin taas niin, että sain kamalan päänsäryn kylkiäisiksi. Mutta en kyllä tuntenut mitään, kun porasivat. Ei vihlonut eikä mitään muutakaan, joten jännittäminen oli taas turhaa :)
Siunausta iltaasi ja loppuviikkoosi ♥